keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Muistamisen vaikeus

Uskottavaa lienee ettei Vanhanen, Tiura tai muutkaan politiikot muista kaikkea mitä ovat meilailleet tai puhuneet, mesettämisestä puhumattakaan. Toki kaikesta voi melko helposti ottaa kopiot talteen myöhempiä oikeudenkäyntejä varten. Tapahtumia on varmasti paljon ja kaikenlaisia. Ymmärrän hyvin, että oma "kovalevy" saattaa välillä olla täynnä ja jumittaa.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että Vanhanen niin julmetusti pillastuu vaalirahan antamisen merkityksestä. Kuka halavatun yrittäjä on niin harrastelijamainen, että sijoittaa tuhansia euroja kohteeseen mistä ei odota mitään tulosta. Tietysti jos on rutosti ylimääräistä rahaa. Mutta kenellä sitä on? Ei ainakaan niillä yrittäjillä, jotka tekevät vastikkeettomia sijoituksia. Jopa tavan kansalainen antaessaan vaikka 10 euroa suosikilleen oli se sitten ravuri tai kansanedustaja toivoo hyötyä itselleen. Tukemalla ehdokasta toivomme edistystä omalle asiallemme tai aatteellemme, kenellä sellainen vielä on.

Pyyteetöntä lahjaa tai ilmaista lounasta ei ole ainakaan politiikassa. Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa sopii nyt kyllä Vanhaseen. Jatkuva muistamattomuuteen vetoaminen saattaa johtaa ennenaikaiseen eläkkeeseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti