Vihreä leijona

Vihreät aloittivat vaalitaistonsa varsin rohkeasti leijonan merkeissä. Liekö tarkoituksena provosoida leijonaa kaulaketjussaan tai t-paidassaan kantavia, lähinnä nuoria, miehiä. Onko tarkoitus nostattaa raivoa ja sitten osoittaa kuinka provosoitunutta joukkoa on liikkeellä. Sen kun vielä saa jotenkin käännettyä perussuomalaisten niskoille niin hyvä. Siinä vaiheessa kun gallupit olivat vielä tasan vihreille ja persuille niin uhottiin taistelujulistuksella. Nyt kun gallupit osoittavat jo 50 % enemmän persuille kuin vihreille on joukko totista. Mutta eivät nämä punavihertävät soturit varmaan ole periksi antaneet. Vihreä ekoleijona on varmaan vasta alkua. Vihreiden maailmoja syleilevä rakkaus ja veljeys unohtui taistelulaulujen alle kun persut menivät ohi. Sinnemäen sodanjulistus viimeistään karisti pasifismin rippeet vihreiden naamioverkoista. Kohta saamme nähdä varmaan kuvia urheista vihreistä työn sankareista jotka kirkkain poskipäin rakentavat tovereidensa rinnalla Uutta Suomea. Miten tämä kaikki kuulostaa niin tutulta. Ehkä siksi, ettei kommunismi koskaan kuollut vaan se hieman vaan homehtui ja vaihtoi väriä.